31.5.2007: Fifi epilepsiatutkimuksissa Helsingissä

Fidelen isällä, Ahotorpan Ramazotilla "Eroksella", todettiin tammikuussa 2007 epilepsia. Halusin varmistua itsekin asiasta oman koirani kohdalta ja päätin varata ajan Helsingin yliopistollisesta pieneläinsairaalasta Viikistä. Siellä he olivat hyvin kiinnostuneita asiasta ja halusivat tehdä laajempaa tutkimusta Eroksen jälkeläisistä. Niimpä sovimme, että tulisimme Fifin kanssa Helsinkiin 31.5.2007. Meille oli varattu Viikissä aika klo 11.00, joten meidän piti lähteä matkaan jo 8.30.

Matka sujui ongelmitta ja neiti olin hyvin utelias minne häntä vietiinkään. Viikin pieneläinsairaala oli iso paikka ja sinne veisin vaikka heti koirani uudestaan. Eläimiä käsiteltiin siellä koko tutkimuksen ajan hyvin hienosti. Fifi kuljetettiin kärryillä vilttiin käärittynä tutkimukshuoneesta toiseen ja koko ajan seurattiin koiran tilaa. Tutkimukset alkoivat sillä, että eläinlääkäri teki tuttavuutta Fifin kanssa, jonka jälkeen hän teki koiralle perustutkimuksen. Perustutkimuksen jälkeen Fifille annettiin pieni määrä rauhoittavaa ainetta, jotta siltä saataisiin otettua tarvittavat verinäytteet ennen varsinaista tutkimusta. Siltä otettiin DNA-näyte sekä yleiset verinäytteet, joissa näkyy onko esimerkiksi maksassa tai munuaisissa jotain heikkoutta tai vajaatoimintaa.

Tämän jälkeen Fifin oikeaan etujalkaan laitettiin kanyyli, josta laitettiin tippumaan ravintoliusta tutkimusten ajaksi. Tämän jälkeen lähdimme kiikuttamaan koiraa aivosähkökäyrätutkimukseen. Fifille laitettiin ensiksi aikamoinen läjä erilaisia ja värisiä sähköjohtoja pään alueelle, kuonoon sekä muutama selkään. Tämän takia koiran pitää olla rauhoitettuna, koska muuten sähköjohtojen laittamisesta ei tulisi mitään ja koiran pitää pysyä koko tutkimuksen ajan paikoillaan. Sitten tietokoneen ruudulle alkoi tulemaan 20 minuutin ajan kummallisia koukeroita, joista en ensin meinannut ymmärtää mitään. Eläinlääkäri kuitenkin hieman kertoi, mitä kuvaruudussa näkyi ja vähitellen aloin ymmärtämään, että mitä siellä Fifin päässä oikein tapahtui. Mikäli Fifin aivoista oltaisiin löydetty epileptistä aktiivisuutta, käyrä olisi ollut pieni ja todella teräväpäinen väkänen. Tällaisia ei kuitenkaan Fifin aivosähkökäyrästä löydetty ja se todettiinkin hyväksi ja normaaliksi aktiivisuudeksi.

Seuraavaksi menimme toiseen tutkimushuoneeseen, jossa Fifin aivoista otettiin viipalekuvia. Minua alkoi kovin naurattamaan se, kun lääkärit asettivat koiran paikoilleen, koska Fifi näytti aivan lentäjältä! Tutkimus olisi paljastanut, mikäli aivoissa olisi ollut kasvaimia tai muuta mikä sitten aiheuttaisi epileptistä aktiivisuutta. Tästäkään tutkimuksesta ei löytynyt mitään poikkeavaa Fifiltä.

Tutkimukseen olisi kuulunut myös selän kuvaus, mutta koska Fifi on vasta 1½ vuotta niin eläinlääkäri ei suositellut turhia säteilyjä selkään ennen kuin Fifi olisi 2 vuotta, joten tämä tutkimus jäi harmillisesti tekemättä. Kun tutkimukset oltiin saatu päätökseen koira vietiin takaisin huoneeseen, jossa se oli rauhoitettu. Neiti ei meinannut ensin millään herätä vaan olisi halunnut ottaa oikein kunnon kauneusunet. Lopulta kuitenkin saimme pikku prinsessan tajuihinsa ja se ei oikein ymmärtänyt maailman menosta juuri mitään.

Lopuksi kiitimme kovasti eläinlääkäriä siitä, että pääsimme mukaan tutkimukseen ja siitä, että aikanaan saisimme selvyyden siitä, onko Fifi täysin terve, kantaja vai sairas. Sairas se ei todennäköisesti ole, koska tutkimuksissa ei löytynyt mitään epilepsiaan viittaavaa ja lääkäri arveli, että se ei edes kantaisi tätä geeniä, joka aiheuttaisi epilepsiaa. DNA-näytteen tulokset saattavat kestää kuitenkin n. vuodenkin verran.

Itse jännitin tutkimuksiin menoa varmasti enemmän kuin koira ja tulikin sellainen olo, että olenko minä menossa neurologisiin tutkimuksiin vai koira! Olen erittäin kiitollinen Sirkalle siitä, että hän on avoimesti kertonut Eroksen epilepsiasta. Mikäli haluamme tulevaisuudessa saada terveitä yksilöitä, meidän pitää olla avoimia asian suhteen ja kehotan itsekin omistajia viemään koiransa epilepsiatutkimuksiin ja lähettämään koiristaan verinäytteitä DNA-tutkimusta varten. Itse aion teettää Fifillä pentuja vasta sitten, kun saan tietää DNA-tutkimusten tulokset. Olen erittäin tyytyväinen ja kiitollinen, että pääsimme Fifin kanssa mukaan tutkimukseen; Sirkan ja Tuikun kehotuksesta varasin ajan, kiitokset heille kannustuksesta!